Sivuaineinfot

Täältä on löydettävissä esimerkkejä ja kokemuksia Oulun yliopiston kirjallisuuden, kulttuuriantropologian ja arkeologian opiskelijoiden käymistä sivuaineista.

Giellagas- instituutin sivuaineet


Saamelainen kulttuuri

Giellagas- instituutissa voi opiskella vapaana sivuaineena perus- ja aineopinnot saamelaisesta kulttuurista (25 op ja 35 op). Kursseilla käydään läpi saamelaisten historiaa, perinteitä, elinkeinoja ja yhteiskunnallista asemaa. Opinnot ovat hyödyllisiä, jos on kiinnostunut alkuperäiskansoista tai vähemmistöistä yleensäkin. Saamelaista kulttuuria käsitellään laajasti monien pohjoisten kulttuurien ja alkuperäiskansojen näkökulmasta. Saamelainen kulttuuri on myös luonnollisesti sidoksissa Pohjoismaiden yleisiin historiallisiin, yhteiskunnallisiin ja oikeudellisiin oloihin. Opetuskielenä toimii yleensä suomi, mutta toisinaan myös englanti tai saame.

Pohjoissaame vieraana kielenä

Oulussa voi opiskella perusopinnot (25 op) pohjoissaamesta vieraana kielenä. Kielen opiskelun aloittaminen ei vaadi ennakkotaitoja ja jos oikein innostuu, perusopintojen jälkeen voi hakea lähtötasokokeella sivuaineoikeutta äidinkielisten linjalle. Saamea voit äidinkielisten puolella opiskella yhteensä 60 op.

Kursseilla lähdetään alkeista liikkeelle, mutta edetään rivakkaa vauhtia. Vuodessakin saa jo melko hyvät perustaidot saamen suullisessa ja kirjallisessa käytössä. Saamen kielen taidosta on hyötyä varsinkin jos haluaa töihin saamelaisalueelle erilaisiin järjestöihin, instituutioihin tai tutkimuslaitoksiin. Kulttuuriopinnotkin avautuvat kielen myötä uudella tavalla.

Lisää kursseista ja sisällöistä Giellagas- instituutin sivuilla:
http://www.oulu.fi/giellagasinstituutti/


Nais- ja sukupuolentutkimus

Nais- ja sukupuolentutkimuksen opinnot kuuluvat kasvatustieteiden sivuaineopintoihin, mutta niihin on vapaa pääsy myös muiden tiedekuntien opiskelijoilla. Ala on poikki- ja monitieteinen ja se pyrkii haastamaan perinteisiä paradigmoja, ottaen huomioon erilaiset näkökulmat, kuten sukupuolen, iän, seksuaalisuuden ja etnisyyden.

Perusopintoihin kuuluvat nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi, jolla opinnot on hyvä aloittaa, ja joka kuuluu pakollisena nais- ja sukupuolentutkimuksen opintoihin. Kurssilla perehdytään alan tunnetuimpiin ja keskeisimpiin teorioihin ja keskusteluihin, sekä tutkimusalan historiaan ja käsitteisiin.

Muita perusopintoihin kuuluvia kursseja ovat seksuaalisuus ja ruumis, populaarikulttuuri ja media, mies- ja maskuliinisuustutkimus ja valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet sekä väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia. Näistä opinnoista voi koota eri laajuisia opintokokonaisuuksia. Lisäksi on mahdollista opiskella aineopintoja yhteensä 35 opintopisteen edestä. Kursseilla järjestetään kontaktiopetusta, mutta niitä voi myös suorittaa itsenäisesti kirjatenttinä tai esimerkiksi esseellä. Nais- ja sukupuolentutkimus on mielenkiintoinen ala joka pyrkii haastamaan perinteisiä näkemyksiä.

Tarkempia tietoja kurssien suorittamisesta ja ajankohdista löytyy WebOodista ja nais- ja sukupuolentutkimuksen sivuilta:
http://www.oulu.fi/naistutkimus/

Kulttuuriantropologia

Kulttuuriantropologia tutkii ihmistä kulttuurin jäsenenä:

”Kulttuuri tai sivilisaatio, ymmärrettynä laajassa etnografisessa merkityksessä, on se kompleksinen kokonaisuus, joka koostuu tiedosta, uskomuksista, taiteesta, moraalista, laista, tavoista sekä kaikista muista kyvyistä tai tottumuksista, jotka ihminen on omaksunut yhteiskunnan jäsenenä.” (E. B. Tylor 1871)

Kulttuuriantropologia muistuttaa jonkin verran esimerkiksi historiaa, psykologiaa, yhteiskuntatiedettä, sosiologiaa, uskontotiedettä ja maantiedettä. Antropologi voi tutkia kaikenlaisia kulttuurisia ilmiöitä; miten intiaanit ovat rakentaneet identiteettiään, millaista on olla biseksuaali Suomessa, kuinka ihmiset käyttävät Googlea… Oulussa tutkimus ja opetus ovat painottuneet pohjoisiin kulttuureihin. Antropologiassa korostetaan empiiristen kenttätöiden merkitystä.

Vapaat sivuaineopinnot: Kulttuuriantropologia ja arkeologia muodostavat yhteiset perusopinnot, joihin ilmoittaudutaan joko arkeologian tai antropologian professoreille.

Lisää tietoa löytää WebOodista ja kulttuuriantropologian sivuilta:
http://www.oulu.fi/kulttuuriantropologia/

Psykologia

Psykologia on ihmisen psyykettä tutkiva tiede: kuinka ihminen käyttäytyy ja kehittyy, miten persoonallisuutta tutkitaan, millaisia kognitiivisia ja neuropsykologisia prosesseja aivoissa tapahtuu, mitä ja miten ihminen tuntee… Psykologia tuo esiin yksilön näkökulmaa, siksi se täydentää loistavasti yhteisötutkimukseen keskittyviä aloja.
Lukuvuoden 2015–2016 opintoihin täytyy ilmoittautua jo 15.8.2015 mennessä. (http://www.oulu.fi/ktk/psykologia_25op)
Jos et ehdi ilmoittautumaan tälle lukuvuodelle, voit ilmoittautua ensi kesänä lukuvuodelle 2016–2017.

Oulussa tutkimus ja opetus ovat painottuneet ensisijaisesti kasvatuspsykologiaan ja jonkin verran myös systeemiseen psykologiaan. Oulussa on mahdollista suorittaa perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Lähes kaikki kurssit järjestetään lähiopetuksena (= luentoina yliopistolla), mutta läsnäolopakkoa ei ole. Luennot on mahdollista katsoa myös luentotallenteina Optimassa, jos ei pääse paikalle tai opiskelee mieluummin verkossa.

Lisää tietoa löytää WebOodista ja psykologian sivuilta:
http://www.oulu.fi/ktk/psykologia_25op (perusopinnot 25op) ja
http://www.oulu.fi/ktk/psykologia_35op (aineopinnot 35op)

Luova kirjoittaminen, avoin yliopisto

Perslihaksia, viikonloppu- ja iltariennoista luopumista vaativa sivuaine. Allekirjoittanut pääsi tekemään perusopinnot yliopiston tuella, tavallisesti kokonaisuus maksaa miltei yhden tukikuukauden verran rahaa. Sisältää eri tekstilajeihin tutustumista, niiden kirjoittamista ja vertaispalautetta.

Viestintä

Informaatiokulun historia, luolamiehistä nykypäivään. Viestinnän sivuaineen voi aloittaa joka toinen vuosi! Tänä vuonna ilmoittautumisaika sivuaineen aloittavalle kurssille Johdatus viestintään (695100P) on 19.08.15 klo 00.00 - 15.09.15 klo 23.59.


Japanin kieli- ja kulttuuriopinnot

Japani-opinnot on vapaasti valittava sivuaine, johon kuuluvista kursseista voi muodostaa perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op), tai siitä voi suorittaa yksittäisiä kursseja. Voit opiskella sekä kieli- että kulttuuriopintoja / pelkästään kieliopintoja / pelkästään kulttuuriopintoja. Kieliopinnot alkavat aina syksyllä ja niistä vastaa Kieli- ja viestintäkoulutus.

Esimerkkejä kulttuuriopinnoista:
Japanin kulttuurin ja yhteiskunnan perusteet 3 op
Uskonnot Japanissa 3 op
Japanin politiikka 3 op
Japanin talousjärjestelmä 3 op
Japanilaisen ja länsimaisen kulttuurin vuorovaikutus 6 op

Lisätietoa löytää WebOodista ja japaniopintojen sivuilta:
http://www.oulu.fi/japaniopinnot/


Museologia

Kiinnostaako työ museoalalla? Siinä tapauksessa museologia on sinun sivuaineesi. Museoalalla työskentelevälle museologian opinnot ovat välttämättömät. Oulussa museologiaa on mahdollista opiskella 25 opintopisteen verran.

Kurssit ovat pääosin itsenäistä opiskelua eli kirjatenttejä. Kurssien aiheina on esimerkiksi museotoiminta, miten museoissa säilytetään esineitä ja käytännön työ museoissa esimerkiksi harjoittelun avulla.

Museologian lisäksi museoalalle haluavan kannattaa opiskella pää- tai sivuaineena myös muita museoaineita kuten arkeologiaa, kulttuuriantropologiaa, historiaa tai taidehistoriaa.
Museologia on vapaa sivuaine kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille.

Lisää tietoa löydät WebOodista ja museologian sivuilta:
http://www.oulu.fi/museologia/


Taidehistoria

Taidehistorian opinnot käsittelevät kuvataiteiden ja arkkitehtuurin historiaa. Kursseilla käydään läpi Suomen ja maailman taiteen historiaa, painottaen eurooppalaisen taiteen historiaa. Opintojen aiheet vaihtelevat luolamaalauksista moderniin taiteeseen ja kaikkeen siltä väliltä. Oulun yliopistossa on mahdollista suorittaa perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (60 op) taidehistoriasta.

Kurssit vaihtelevat luennoista kirjatentteihin. Joka vuosi järjestetään myös kotimaan ekskursio, jossa vieraillaan Suomen merkittävissä taidehistoriallisissa kohteissa. Opintoihin sisältyy myös valinnaisia opintoja, joihin voi sisällyttää esimerkiksi matkakertomuksia omilta matkoilta vaikkapa Pariisiin tai Roomaan.
Paras aika aloittaa taidehistorian opinnot on syyslukukauden alussa, koska silloin järjestetään perus- ja johdantokurssit, joilla opinnot on hyvä aloittaa.
Taidehistoria on vapaa sivuaine kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille.

Lisää tietoa löydät WebOodista ja taidehistorian sivuilta:
http://www.oulu.fi/taidehistoria/


Valtio-oppi

Valtio-opin tieteenala ajatellaan olevan yksi perusyhteiskuntatieteistä ja se on yksi tiedekuntamme suosituimmista sivuaineista. Se on kaikille avoin ja monelle hyödyllinen sivuaine. Siinä tutustutaan erilaisiin poliittisiin teorioihin, toimintoihin ja aatteisiin. Ne sisältävät kaiken ideologioista kansalaisaloitteisiin monimuotoisiin poliittisiin toimintoihin, kuten esimerkiksi boikotointiin ja internetin käyttöön.

Valtio-oppi on mielenkiintoinen sivuaine, koska se auttaa ymmärtämään ihmisen toimintaa eri tavoin, kuin mitä itse tulee koskaan ajatelluksi. Ei tarvitse olla erityisemmin politiikasta kiinnostunut arvostaakseen kurssien sisältöä. Ne käsittelevät laidasta laitaan erilaisia näkökulmia hyvin poliittisesta toiminnasta vähemmän poliittiselta vaikuttaviin arkisiin päätöksiin.

Sivuaineena valtio-oppi on hyvin hyödyllinen, jos aikoo kansainväliselle tai valtiolliselle uralle. Siitä on myös ollut paljon hyötyä toimittajan työssä. Valtio-oppi kannattaa ehdottomasti ottaa sivuaineeksi, jos aikoo pyrkiä sellaiseen ammattiin, mistä kaivataan yhteiskunnallista ymmärrystä.

Kurssit järjestetään pääsääntöisesti kirjatentteinä. Syy tähän on se, että sivuainetta ikään kuin ostetaan Tampereen yliopistolta. Tämä tarkoittaa sitä, että tenttivastaukset lähetetään sinne opettajan luokse. Oulun yliopistossa on kuitenkin pätevä kontaktihenkilö, johon voi ottaa yhteyttä, jos sattuu ongelmia tai tulee kysymyksiä. On kuitenkin jonkin verran luentojakin. Yksi osa johdantokurssista tosin järjestetään joka syksy (yleensä intensiivisenä jaksona joulukuussa). Siihen ehdottomasti kannattaa osallistua, jos kokee hyötyvänsä enemmän kontaktiopetuksesta kuin pelkästä kirjasta lukemisesta. Ensi syksyksi on myös hankittu korvaava kurssi toiseen valtio-opin peruskurssiin. Se on pääsääntöisesti vaihto-opiskelijoille tarkoitettu, mutta avoin kaikille. Suosittelen lämpimästi siihen osallistumista.

Jos haluat ottaa valtio-opin sivuaineeksi, niin kannattaa varautua muita aineita suurempaan luku-urakkaan ja moneen tenttiin. Kirjat on syytä käydä hakemassa kirjastosta hyvissä ajoin, sillä ne saattavat loppua kesken nopeasti. Hyvä puoli tenteissä on kuitenkin, että ne on helppoa suorittaa, eikä joudu sitoutumaan luentoaikatauluihin tai läsnäolopakkoihin. Niissä myös suoritetaan kirjoja, eikä yhtä kokonaisuutta. Eli toisin sanoen, jos et saanut jotakin tenttikirjaa ajoissa, niin et saa miinusta arvosanaan huonosta tai puuttuvasta vastauksesta. Saat silloin arvosanan vain suoritetuista kirjoista. Tenttejä on tosin vain kerran kuussa, joten kannattaa varmistaa niiden ajankohdat hyvissä ajoin. Tentin sijasta voi myös tehdä kurssin kokonaan tai osasuorituksena esseenä, mutta siitä on sovittava aina erikseen opettajan kanssa.
Valtio-oppi on kaikille avoin sivuaine.

Lisää tietoa WebOodista ja valtio-opin sivuilta:
http://www.oulu.fi/valtio/


Sosiologia


Sosiologiaa voi meidän yliopistossa ottaa vapaasti sivuaineeksi, eli sitä varten ei tarvitse tehdä erillistä oikeuden hakua taikka koetta. Sosiologia tutkii yhteiskunnan erilaisia rakenteita ja sosiaalisia ilmiöitä ja suhteita. Opintojen aikana voi tutustua makroilmiöistä, kuten esimerkiksi globalisaatiosta, muutaman ihmisen mikrotason kanssakäymisiin. Sosiologian professori on esimerkiksi tehnyt paljon tutkimusta rasismista.

Sosiologia on hyödyllinen sivuaine, koska se auttaa ymmärtämään yhteiskuntaa erilaisin tavoin. Jos tavoittelet kansainvälistä uraa, tai mahdollisesti jonkinlaista valtionvirkaa, niin sosiologiasta on kyllä hyötyä.

Peruskursseihin kuuluu viisi eri kurssia, joista kolme on kaikille pakollisia. Ne ovat sosiologian peruskurssi, tutustuminen teoriaan ja metodeihin ja tutustuminen

ajankohtaiseen tutkimukseen. Kaksi muuta saat valita kasvatussosiologian, globalisaation, ikä- ja perhetutkimuksen ja ympäristösosiologian mukaan. Suurin osa kursseista järjestetään luentoina ja seminaareina, mutta osa joutuu tekemään kirjatenttinä väistämättä.

Peruskurssien jälkeen voi jatkaa aineopintoihin, joissa syvennytään lisää oppialaan ja erilaisiin suuntauksiin. Peruskurssien tavoin osa kursseista järjestetään luentoina, mutta osan joutuu suorittamaan kirjatentteinä, ellei tule ajoittain jostakin kurssista luentosarjaa. Niitä järjestetään usein resurssien salliessa ja joskus vierasluennoitsijan pitämä. Niitä ei järjestetä joka vuosi, joten sellaisen vastaan tullessa kannattaa tarttua siihen.

Oppiala muistuttaa hyvin paljon kulttuuriantropologiaa. Jos opiskelet antropologiaa pääaineena, niin sosiologiassa selittävät teoriat ja metodit ovat monella tapaa hyvin samanlaisia, mutta sosiologia keskittyy antropologiaa vähemmän kulttuurin osuuteen ja enemmän sosiaaliseen vuorovaikutukseen yhteiskunnassa.

Lisää tietoa löytää WebOodista ja sosiologian sivuilta:
http://www.oulu.fi/sosiologia/


Elokuvatutkimus


Oppiaineena elokuvatutkimus tarkastelee nimensä mukaisesti elokuvaa esteettisenä, kulttuurisena ja teknologisena ilmiönä, mutta myös osana laajempaa audiovisuaalista kulttuuria. Kursseilla keskitytään elokuvan erityispiirteisiin taiteenlajina, sen ympärille syntyneisiin instituutioihin sekä niihin historiallisiin kehityskulkuihin, jotka ovat johtaneet nykyaikaisen elokuvan syntyyn ja vakiintumiseen. Oulun yliopistossa elokuvatutkimusta on mahdollista opiskella ainoastaan sivuaineena, ja sellaisena se tukee hyvin erityisesti mediasta kiinnostunutta kulttuuritieteiden opiskelijaa. Elokuvatutkimus on myös kaikille vapaa sivuaine, jonka voi aloittaa helposti osallistumalla esimerkiksi syksyisin järjestettävälle Johdatus mediakulttuurin tutkimukseen –kurssille.

Omat kokemukseni elokuvatutkimuksen parissa ovat olleet miellyttäviä ja antoisia. Sivuaineopinnot ovat laajentaneet kulttuurintutkimuksellista kokonaiskuvaani ja auttaneet suhteuttamaan kirjallisuuden opintojani osaksi laajempaa tekstuaalisten, visuaalisten ja auditiivisten medioiden verkostoa. Elokuvatutkimuksen parasta antia ovatkin taiteenlajin yhteiskunta- ja instituutiokriittiset näkökannat, jotka avaavat audiovisuaalisten medioiden merkittävää roolia modernissa yhteiskunnassa. Kirjallisuuden opintojen tavoin elokuvatutkimus on tutustuttanut minut erinomaisiin klassikkoteoksiin, jotka ilman opintoja olisivat saattaneet jäädä kokematta. Erityisen mieleenpainuva oli itselleni Mediakasvatuksen harjoituskurssi, jossa pääsimme itse kuvaamaan ja leikkaamaan uutisia, mainoksia ja animaatioita Kulttuuritalo Valveen tiloissa.

Oppiaineesta järjestetään muutamia perusopintokursseja vuosittain, kuten Johdatus mediakulttuurin tutkimukseen ja Elokuvan historia, sekä vaihtelevia kursseja aineopintoihin. Muutoin opinnot suoritetaan itseopiskeluna tentein ja essein, mutta kurssikorvaavuuksia kannattaa etsiä muista luentokursseista ja kysellä opettajilta.

Ps. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi suuntautuvat! Elokuvatutkimus on loistava lisä omaan ammattitaitoon, sillä mediakriittisyys on yhä suuremmassa ja tärkeämmässä osassa peruskoulujen ja lukioiden äidinkielen opetusta. Myös Suomen elokuvahistorian ja elokuva-analyysin perusteiden tuntemus auttaa äidinkielen oppiaineen sisältöjen hallinnassa ja opetuksessa. Suosittelen perusopintojen suorittamista, mutta kiireisimpienkin kannattaa käydä kurssit Johdatus mediakulttuurin tutkimukseen, Mediakasvatuksen perusteet ja Mediakasvatuksen harjoituskurssi.
Elokuvatutkimus on kaikille vapaa sivuaine.

Lisää tietoa WebOodista ja elokuvatutkimuksen sivuilta:
http://www.oulu.fi/elokuvatutkimus/


Historia / Aate- ja oppihistoria

Oulun yliopistossa on mahdollista opiskella sivuaineena yleistä historiaa tai – ainoana Suomessa – aate- ja oppihistoriaa, jotka molemmat jakavat yhteiset perusopinnot. Oppiaineena historia – viitaten tässä terminä molempiin oppiaineisiin – on yleishyödyllinen ja –sivistävä ja klassinen yhdistelmä likipitäen kaikkien humanististen opintojen kanssa. Perusopinnot kattavat länsimaisen historian sekä tieteellisen historiankirjoituksen perusteet. Historian opinnoista on hyötyä viestinnän, opetuksen, kulttuurin ja taiteen toimialojen ammateista ja se tukee hyvin kulttuuriantropologian, kirjallisuuden ja arkeologian pääaineopintoja.

Molempien historiatieteiden opinnot koostuvat historiallisten tapahtumien ja oppirakennelmien opiskelusta sekä historian kirjoituksen historiasta ja metodologiasta. Aineopinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus valita itseään kiinnostavia aihealueita ja erikoistua esimerkiksi tiettyihin ajanjaksoihin, tapahtumiin tai ideologioihin. Aate- ja oppihistoria keskittyy tutkimuksissaan tieteiden ja ajatusmaailmoiden historialliseen tarkasteluun, tutkien miten eri aikojen ihmiset ja tiedemiehet ovat ajatelleet ja opettaneet.

Oppiaineet vaativat paneutumista ja tenttikirjojen vuosilukujen läpi kahlaamista, mutta tarjoavat samalla mielenkiintoisia yksityiskohtia, uskomattomia tapahtumia ja kokonaisvaltaista ymmärrystä menneestä ja nykyajasta. Suurimmat haasteet liittyvät vuosiluvuilla pommittamiseen ja niiden tarkkaan muistamiseen sekä laajoihin kokonaiskuviin, joita yksittäisistä tapahtumaketjuista tai –verkoista muodostuu. Luentokursseja järjestetään paljon ja molemmissa oppiaineissa on erinomaisia ja ei-niin-erinomaisia luennoitsijoita, jotka parhaimmillaan onnistuvat vangitsemaan kuulijan menneisyyden pyörteisiin. Ja niiden monotonisesti vuosilukuja luettelevien opettajien kurssit on useimmiten mahdollista suorittaa kirjatentein...

Sekä yleinen että aate- ja oppihistoria edellyttävät sivuaineen valintakoetta, joka järjestetään molempiin yhteisesti keväisin. Kiinnostuneiden kannattaa tarkkailla sähköpostejaan sekä oppiaineen ilmoitustaulua kevätpuolella, mikäli mielii päästä opiskelemaan. Sivuainekoe on johonkin oppikirjaan pohjaava esseetentti, jolla mitataan opiskelijan valmiuksia oppiaineen opiskeluun. Epätoivoon ei kuitenkaan kannata vaipua, sillä viime vuosina kokelaiden ja sivuaineopiskelijakiintiöt ovat olleet likimain samansuuruisia eli suurin osa kokeeseen osallistujista saa sivuaineoikeuden.

Lisää tietoa saa WebOodista ja oppiaineiden sivuilta:
http://www.oulu.fi/historia/ (Historia)
http://www.oulu.fi/aatejaoppihistoria/ (Aate- ja oppihistoria)


Filosofia

Filosofiaa on nimitetty länsimaisen kriittisen ja tieteellisen maailmankuvan lähtölaukaukseksi ja siten tieteistä vanhimmaksi. Tieteiden eriytymisen myötä filosofian erityisalueiksi ovat jääneet etiikka, metafysiikka, logiikka ja epistemologia. Oulussa tutkitaan tällä hetkellä esimerkiksi tieteenfilosofiaa, ympäristöfilosofiaa ja filosofian historiaa. Oppiaineena filosofia käsittää filosofisten aatteiden historiaa, käsiteanalyysia ja kriittistä pohdintaa. Kursseilla kuultuja kysymyksiä ovat esimerkiksi millaisia oikeuksia eläimillä tulisi olla, miten tekoja voidaan arvottaa moraalisesti tai mitä on tiede? Hedelmällisimmillään luentokurssit ovat vapaasti opiskelijoiden ja opettajan välillä käytyä keskustelua, pahimmillaan nopealla tahdilla kasvavia käsiteviidakoita, joissa punaisen langan pitäminen käsissä vaatii herpaantumatonta keskittymistä.

Filosofia on paitsi historiallisesti kerrostunut tieteenala, joka hahmotellaan koulukuntien ja suurten ajattelijoiden, myös pohtiva ja kyseenalaistava ajattelumalli. Filosofinen ajattelu vaatii tuekseen omaa käsitteistöään, mutta tämän hallittuaan opiskelijalle jää paljon vapauksia esittää omia ajatuksiaan loogisen argumentaation varassa. Omasta mielestäni tämä on eräs oppiaineen mielenkiintoisimpia piirteitä ja motivoivimpia syitä osallistua luennoille.

Sivuaineena filosofia tukee hyvin erityisesti kirjallisuuden opintoja, joihin sillä on paljon yhtymäkohtia, kuten myös filosofisesti suuntautuneita kulttuurintutkimuksen opiskelijoita. Oppiaine on hyvä perehdytys länsimaista kulttuuria muovanneisiin ajatussuuntauksiin sekä nykyajan eettisiin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin sekä niiden taustalla näkyviin ajatus- ja argumentaatiomalleihin. Filosofia tarjoaa erinomaista, klassista yleissivistystä, josta on hyötyä kaikkialla, mutta erityisen suositeltava sivuaine se on tutkijaksi halajaville sekä opettajille ja toimittajille.

Oulun yliopistossa filosofia on kaikille vapaa sivuaine, johon pääsee helpoimmin mukaan osallistumalla syksyllä järjestettävään johdantokurssiin. Muiden pelkkinä sivuaineina opiskeltavien oppiaineiden tavoin filosofiasta järjestetään vuosittain muutamia perusopintotasoisia kursseja sekä satunnaisia aineopintokursseja. Filosofian opiskelija saakin totutella kuluttamaan sohvan ja kirjastojen nurkkia tenttikirjoihin syventyen, mutta myös kurssikorvaavuuksia kannattaa kysellä muilta luentokursseilta. Etenkin osasta aate- ja oppihistorian kursseista on ollut mahdollista suorittaa korvaavia esseitä filosofian piiriin.

Lisätietoja WebOodista ja oppiaineen sivuilta:
http://www.oulu.fi/filosofia/


Maantiede

"Olen käynyt maantieteen peruskurssit ja aion jatkaa aineopintoihin. Yleisesti olen kokenut, että maantieteestä on ollut hyötyä arkeologiaan ja varsinkin kulttuuriantropologiaan. Maantieteessä olemme käyneet luonnonmaantiedettä, josta on ollut hyötyä arkeologiaan, ja kulttuurimaantiedettä, josta on ollut hyötyä antropologiaan. Maantieteeseen kuuluu kulttuuri- ja luonnonmantsan lisäksi GIS ja kartografia-kurssi, matkailun perusteet, aluekehityksen ja aluepolitiikan kurssi sekä johdatus kurssi heti alussa. Eniten hyötyä arkeologiaan on ollut GIS-kurssista sekä johdatus systemaattiseen luonnonmaantieteeseen kurssista. GIS- kurssilla tutkitaan paikkatietojärjestelmiä ja karttoja, joita tarvitaan hyvinkin paljon arkeologiassa. Kohteet voivat olla kaupungissa, mutta usein myös maastossa, joten kartan tuntemus on tärkeää. Paikkatietojärjestelmillä pystytään mm. tallentamaan ja hallitsemaan kohteiden sijainteja. Arkeologian aineopintoihinkin kuuluu arkeologia ja GIS- kurssi, joten suosittelen ainakin käymään maantieteen järjestämän GIS-kurssin, jotta sitä oppii käyttämään laajemmin ja perusteellisemmin. Moni arkeologi onkin käynyt kurssin, vaikka sivuaineena mantsaa ei kävisikään. Luonnonmaantieteen kurssilla kävimme kaikki sfäärit läpi ja erityisesti geosfääriin tarkempi perehtyminen harjoitusten muodossa oli hyödyllinen. Harjoituksissa oppi tunnistamaan mm. luonnonmuodostumia ja maaperän syntyä, joista on apua arkeologiaan. Jos tarkemmin haluaa perehtyä maaperään kannattaa ottaa kursseja geologian puolelta. Erityisesti nämä kaksi kurssia antavat erilaisen lähestymistavan ympäristön tuntemiseen ja tutkimiseen.

Yleisesti, jos muitakin kursseja miettii, niin kyllä kaikki tukevat jollain tavalla arkeologiaa. Moni arkeologian kohteista on matkailukohteita sekä arkeologiassakin tutkitaan eri kulttuureja, joten erilaista näkökulmaa ja tukea saa esimerkiksi matkailun kurssilta ja kulttuurimantsan kurssilta. Maantiede on kuitenkin niin laaja ala, ettei kursseilla pystytä keskittymään kovin tarkasti yksityiskohtaisiin asioihin, joten aivan suoraa hyötyä maantieteestä ei ole, niin kuin ei varmaan muistakaan sivuaineista. Juuri yleinen ympäristön hahmottaminen ja siinä olevien kulttuurien ymmärtäminen tukee arkeologiaa, mutta myös kulttuuriantropologiaa. Itse tykkään maantieteestä sen monipuolisuuden takia, sillä perusopintojenkin aikana on päässyt perehtymään niin moneen osa-alueeseen. Kurssit ylipäänsä ovat pääosin intensiivikursseja eli ne ovat lyhyt kestoisia, mutta luentoja ja harjoituksia on lähes joka päivä. Välillä oli haastavaa yhdistää muut opinnot ja mantsan kurssit, mutta hyvällä organisoinnilla ne saa mahtumaan lukujärjestykseen. Osaan kursseista sisältyi vain luentoja ja osaan kuului myös harjoituksia tietokoneella. Harjoitukset olivat itselle mieluisia, sillä niissä pääsi itse konkreettisesti tekemään ja näkemään."

Lisää tietoa WebOodista tai oppiaineen sivuilta:
http://www.oulu.fi/maantiede/node/17351

Suomen kieli

Suomen kieli on vapaa sivuaine kaikille kirjallisuuden opiskelijoille ja pakollinen niille, jotka haaveilevat äidinkielen opettajan urasta. Tällöin suomen kielen opiskelu on aloitettava heti ensimmäisen syksyn alussa.
Suomen kielen opiskelusta on suurta hyötyä myös vaikkapa toimittajan ammatissa.

Suomen kielen tutkimus eli fennistiikka tutkii kielen käyttöä, rakennetta, kehitystä ja vaihtelua – kyse ei siis ole pelkästä pilkunviilauksesta ja sijamuodoista. Kurssien aikana opiskelija pääsee tutustumaan mm. suomen kielen historiaan, murteisiin ja sukukieliin, sekä sanaston ja nimistön alkuperään ja merkityksiin.

Lisää tietoa WebOodista tai oppiaineen sivuilta:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti